Loading...

Oletko ennakkoluuloinen, senkin turisti?

Vaikka kuinka rakastankin väljiä suunnitelmia ja sponttaaniutta, tuuletin kaupungilla näkymättömästi saadessani vahvistussähköpostin, että meillä on Thaimaassa kämppä kahdelle ensimmäiselle kuukaudelle. Kuten aiemmin jo kerroin, olemme ostaneet lennot Bangkokista Phuketiin ja päätimme jäädä sinne hetkeksi. Aluksi suunnitelmamme oli jäädä vain kuukaudeksi mutta silloin muuttopäivämme osuisi jouluaatolle. Ja koska meillä on melko määrittämättömästi aikaa, on parempi pitää jossakin tukikohtaa ja tehdä matkoja ympäriinsä. Phuketin lentokenttä on vilkas, joten sieltä pääsee halutessaan Thaimaan rajojen ulkopuolellekin. Tosin viisumien kannalta taidamme pidättäytyä rajojen sisäpuolella, sillä säästääksemme hermoja ja vähentääksemme säätämistä, aiomme hakea Thaimaan viisumia etukäteen. Prosessi on jo käynnissä mutta siitä lisää, kun viisumitarrat ovat liimattu passeihimme.

Miksi sitten Phuketiin? Sehän on ihan kamala turistirysä, jossa on vaan länkkärimiehiä thaityttöjen ja myös poikien perässä. Miten joku haluaa asua siellä? Tätä kommenttia odotan kuulevani monenmonituista kertaa. Kaikilla on Phuketista mielipide, vaikkei siellä olisi koskaan käynytkään. Itsellänikin oli mutta nyt voin sentään puhua kokemuksen syvällä rintaäänellä vietettyäni siellä kaksi kokonaista viikkoa (huomaa sarkasmi). Oikea travellerihan ei koskaan astuisi sille saarelle. Mutta me haluamme mukavuuksia ja palveluita. Joku saattaisi kysyä, että emmekö mielummin asuisi kaksi kuukautta paratiisisaarella, jossa on valkoista hiekkaa silmän kantamattomiin? Esitän vastakysymyksen, tarkoitatko siis saarta, jossa ei oikeastaan ole muuta tekemistä kuin rannalla makaaminen? Ei kiitos. Ei kahta kuukautta. Haluan ympäristöön, johon voin yrittää sopeutua ja elää arkea – minä opiskellen, Tom töitä tehden.

Turisteja, kusetuksia, rantakauppiaita ja tyttöbaareja, niitähän Phuketilta lähinnä odotetaan. Paikan päällä huomasin, että ihan väärässä en ollut oman mielikuvani kanssa, vaikkei se noin räikeä ollutkaan. Turisteista pyritään saamaan maksimaalinen hyöty. Tietenkin, saarihan kukoistaa turismista. Taksimafia oli järjetön ja hinnat olivat ihan eri luokkaa mitä odotin. Länsimaisia ruokapaikkoja suomalaisilla ruokalistoilla löytyi rantakadun varrelta. Onneks sivukaduila oli myös katukeittiöitä muovituoleilla, niistä sain reissun parasta (ja halvinta) ruokaa. Olin saarella low seasonilla, joten ehkä kuitenkin onnistuin välttämään ne pahimmat fibat, joita Phuketissa käyvä voi saada. Nyt menemme peak seasonina, nähtäväksi jää muuttuuko mieleni. Toisena syynä voi olla se, että tein matkan omatoimisesti, jolloin pakettimatkalaisten uusavuttomuus jäi näkemättä. Kas, jälleen ennakkoluulo, kai niitä ihan oma-aloitteisiakin pakettimatkalaisia voi olla. Suomalaisiin en muuten tainut törmätä kertaakaan lomani aikana, vaikka ei se mikään meriitti ole. Kata beachin tuntui valloittaneen itänaapurimme rikkaat turistit. Kuulemma, kun venäläiset tulevat suurilla joukoilla, lähtevät muut kansalaisuudet muihin kohteisiin. Näin kertoi eräs saarella pitkään työskennellyt suomalainen. Ups, puhuin itseni pussiin. Näinhän mä suomalaisia. Heitä, jotka saarella asuvat ja tekevät töitä.

Phuket on kuitenkin suuri saari ja peak seasonilla on varmasti rannalla kuin rannalla tunkua sekä venäläisistä että muista kansalaisuuksista. Myös niistä suomalaista. Mutta näiden suomalaisturistien tavoitteena on elää normaalisti löytäen lempipubin, ravintolan ja kahvilan. Ei siis hostelleissa asuen ja bilettäen 24/7. Sen takia asunnon etsintä keskittyi enemmän ei-turistirannoille. Alueille, joissa on tarjolla palveluita ja paikallista asutusta enemmän kuin hotelleja. Asunnon saimmekin saaren keskiosista, rakennuksesta joka tarjoaa täysin muuttovalmiita asuntoja pidemmäksi aikaa. Google mapsin mukaan matkaa rannalle (Patong) on noin 18 minuuttia autolla, joten tuskin joudumme kärsimään rannan villistä bile-elämästä ja ping pong showsta. Sen sijaan saamme nauttia oman yksiön rauhasta, talon kuntosalista ja uima-altaasta. Halutessamme pääsemme kuitenkin nauttimaan niistä samoista asioista kuin saarella vierailevat matkaajat.

Ajatuksena oli kertoa millaisen prosessin takana asunnon vuokraus oli. Taisin kuitenkin lähinnä keskittyä avaamaan ajatuksiani siitä, miksi menemme juuri Phuketiin. Seuraavassa postauksessa voin sitten vinkata miten asunnon saimme vuokrattua peak seasonilla. En oikeastaan tiedä miksi pitäisi perustella, sitä ettemme mene siistimpään kohteeseen. Uskon, että puolen vuoden aikana ehdimme nähdä paljon kauniita, uskomattomia ja niitä päräyttäviäkin kohteita. Uskon, että Phuketin saarellakin on paljon annettavaa meille, kunhan kohtaamme sen ilman suurempia ennakkoluuloja.

0

You might also like

Comments (10)

  • Nella 8 years ago Reply

    Mä olen niin samaa mieltä! Kirjoitin jonkun aikaa sitten, että tahdon seuraavaksi lähteä johonkin “turistirysään” vain todistaakseni sen, että se on itsestä kiinni miten minkäkin paikan näkee. Teillä on hyvä asenne reissuun ja reissaamiseen, ja jään innolla odottamaan lisää postauksia.

    ps. pystyisikö kommenttilistaan lisäämään nimi + url -kohdan, nyt kirjaudun tänne Googlen tunnareilla. 🙂

    Sari 8 years ago Reply

    Nimenomaan. Ja loppupeleissähän me kaikki olemme turisteja, vaikka sitä kuinka haluaisikin olla ‘vähän parempi reppureissaaja’. Vieraassa maassa vierailulla = vedenkestävä turre.

    Pitääkin säätää tuota kommentointia, kiitti huomiosta!

    Sari 8 years ago Reply

    Ja jestas, tossahan oli vielä se vihonviimeinen sanavahvistuskin käytössä! Nyt pitäisi onnistua nimi/url sekä ei tarvitse enää arvailla kirjaimia ja numeroita 🙂

    Nella / Kaukokaipuu 8 years ago Reply

    Jee, loistavaa! Kiva kun korjasti, nyt tänne on paljon miellyttävämpää kommentoida. 🙂

  • Anne 8 years ago Reply

    Pari kuukautta Thaimaassa Taolla viettäneenä, että jossain vaiheessa se palveluiden puutos alkoi pikkusen kyrpimään kun lähi”ruokakaupan” tarjonta rajoittui noin. 20 tuotteeseen.. Sitä vaan haaveili, että voi, kun olis tän perustomaattimurskan lisäksi jotain muitakin vaihtoehtoja pastaa varten. Ja lisäksi kun kyseessä oli pieni “paratiisisaari” (tosin Taollakin on paljon turisteja ja menoa ja melskettä) niin alko muiden naamatkin vähän kyllästyttämään. 😀

    Phuketissa kun kävin ekan kerran, vihasin paikkaa – tein tietysti johtopäätökset muutaman Katalla vietetyn päivän perusteella. Tokalla kerralla otin ihan erilaisen asenteen koko paikkaa kohtaan, otettiin huone vähän sivummasta (no, Karonilta, mutta ei ihan rannan tuntumasta) ja vuokrattiin mopo jolla päristeltiin ihmettelemässä nähtävyyksiä. Sain ihan erilaisen ja erittäin positiivisen kuvan paikasta. Opin ymmärtämään, miksi jotkut siellä viihtyvät vuodesta toiseen! Tyttöbaarit ja biletys rajoittuu lähinnä suurimpien turistirantojen tuntumaan ja niistäkin lähinnä Patongille, ikävää tietysti että 99% turisteista matkustaa vain näihin paikkoihin ja tekee sitten johtopäätöksen että “Phuket/Thaimaa ei ole muuta kuin maksullista seksiä ja kännisiä turisteja.”. :/

    Sari 8 years ago Reply

    Kiitos Anne pitkästä kommentistasi! Olet varmasti oikeassa, että tuollaisella ‘paratiisisaarella’, sitä ryhtyy kaipaamaan niitä arjen normaaleja asioita. Toivon, että saan yhtä positiivisen kuvan Thaimaasta/Phuketista kuin mitä olet saanut.

    Kävin tutkimassa blogiasi, paljon mielenkiintoisia juttuja. Onneksi on vapaapäivä, niin voin syventyä teksteihisi ihan luvan kanssa 🙂

  • Tosi kiva löytää tänne teidän blogiin tuolta matkabloggareiden ryhmän kautta, suunnitelmat kuulostavat upealta ja komppaan Nellaa, “turistirysät” ovat siitä kiinni mitä siellä itse tekee ja näkee. Innolla odotan virtuaalimatkaa Aasiaan! 🙂

    Sari 8 years ago Reply

    Kiitos kutsusta matkabloggariryhmään. Aika kovaan seuraan Nella iski meidät 😉 Ja tervetuloa matkaan mukaan, toivottavasti viihdyt!

  • reissaustajaruokaa 8 years ago Reply

    Samanlainen ajatus on minullakin Phuketista, eli matkoillani en ole sinne suunnannut (paitsi kerran lyhyesti mm. Phuket Towniin, kun lensimme Sumatralta Phuketiin) koska tiedän Thaimaassa olevan parempiakin kohteita. Mutta asumisen kannalta taas olen Phuketia harkinnut, koska sieltä löytyy tämä Phuket Townin kaupunki, rantoja ja kaikenlaista, mikä tehnee arjen elämisestä monipuolisempaa. Kuten Anne tässä ylempänä viestiketjussa sanoi vähän kyllästyneensä Koh Taoon parissa kuukaudessa, arvelen minäkin kyllästyväni pieniin ja hiljaisiin paikkoihin.

    Joskus kun olimme pari kuukautta reissanneet Thaimaassa ja olimme majoittuneet ihanassa rantabungalowissa Koh Phanganilla otimme ja lähdimme sieltä saaren ruuhkaisimmalle rannalle Haad Riniin, jotta olisi enemmän ravintolatarjontaa ja ihmisiä tuijoteltavana.

    Tässä muuten yksi kirjoitukseni Phuketin annista… http://reissaustajaruokaa.wordpress.com/2012/12/13/hoyrysaunassa-phuketissa/

    Mukavaa lähdön odotusta!

    Sari 8 years ago Reply

    Samoilla linjoilla olen tuosta asumisesta. Phuket on monipuolinen paikka ja uskon sieltä löytyvän sekä menoa että rauhaa. Katsotaan onko asia käytännössä niin. Vaikka rakastankin rannalla makailua yli kaiken, niin tiedän myös kyllästyväni nopeasti 🙂

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.